Vuoden viimeisiä päiviä

Ollaan nautittu ihanasta lumikelistä nyt kun kerrankin on päässyt valoisalla ajalla lenkkeilemään. Ja nyt on vielä ollut hiukan mukavammat pakkasasteet ulkoiluun. Perjantaina kaikille sattui sopivasti vapaapäivä joten aloitettiin päivä nometreeneillä viiden koiran kanssa. Ja kun treeneistä oltiin kävelty kotiin niin nappasinkin sitten koko kolmikon auton kyytiin ja ajeltiin Palukselle koirakavereita moikkaamaan.

Osa porukasta pysähtynyt edes hetkeksi

Vähän väliä sai kyllä ottaa taas luku koirista, sen verran vauhdikkaasti etenkin nuo pojat juoksivat pitkin poikin että silmissä vilisi. Tällä kertaa lenkkivahvuuteen kuului seitsemän kun pikku-Doris on vielä liian nuori porukan jatkeeksi.

Jouluaaton tunnelmia

Lahjojen vahtija ottaa lunkisti

Toinen on taas hiukan malttamattomampi

Tainnut olla kilttejä poikia

Daco repii omat pakettinsä vauhdilla auki

Derolle lahja kelpaa papereineen päivineen

Dumlen mielestä taas lahja itsessään on aivan ihana eikä sitä malttaisi tuhota

Joidenkin pakettien kanssa tarvittiin hiukan avustusta

"Tässä lukee Hannalle!"

Paketeista löytyi koirille paljon kaikkea hienoa, pojat ehkä itse arvostivat eniten herkkuja ja uusia pehmoleluja

Uuden älypelin parissa sai käyttää harmaita aivosoluja

Mukavaa Joulua kaikille!

Jouluntoivotus

Hyvää Joulua!

Neljän Deen viikko

Sunnuntaina kävin ihastelemassa ja kuvailemassa tuolla etelämpänä 6vko ikäisiä pentuja. Tuollaiset reissut saisi kyllä lailla kieltää, kamalaa kidutusta. Samalla reissulla napattiin sitten mukaan myös Dalton (Tornado Eagles Hero of Dero) meille viikoksi kyläilemään. Paljon oli taas viime näkemästä kasvanut.

Hienosti Dalton kotiutui meille ja oppi talon tapoja isompia poikia seuraamalla. Lenkeillä kirmasi vapaana siinä missä muutkin ja pääsi tutustumaan poikien kavereihin. Viikon aikana Dalton sai opetella kaksikieliseksi, näyttelytreeneissäkin ehdittiin pyörähtää ja kotioloissa taas tutustuttiin noutajien maailmaan. Dee Junior ei sellaisia ollutkaan vielä elämänsä aikana kokeillut, joten aloitettiin ihan puhtaalta pöydältä. 

Heti maanantaina otinkin sitten siipidamin ja kanidamin esille ja hihna kaulassa aloitettiin niihin tutustuminen. Mitään ihmettelemättä Dalton nappasikin ne innoissaan suuhunsa ja kantoi niitä ylpeänä. Lupaavan ensi kosketuksen vuoksi päädyinkin sitten saman tien heittämään damin pienen matkan päähän, juuri vastoin kaikkia ohjeita. ;) Tästä ei onneksi seurannut sitä ympäri pihaa juoksemista kuten voisi olettaa, vaan samalla juoksuvauhdilla tuli dami myös takaisin minulle. Ja syliin asti, kuten aina pikkupoika teki luoksetullessaan.

Sulateltiin seuraaviksi päiviksi myös kokonainen varis ihmeteltäväksi, pakkasyöt vaakku vietti ulkona niin sai useampana päivänä treenata. Ensimmäisellä kerralla puolisulalla linnulla ja seuraavina sitten kokonaan sulaneella. Niin vaan sieltä edelleen ne kuuluisat noutajan taipumukset vaan ilmestyivät ja lintua noudettiin ihan yhtä hienosti kuin damejakin.

Hiukan tehtiin myös hakuruudun alkeita ja ideasta pääsi jo vähän jyvälle. Viikko vierähti kuitenkin nopeasti mutta en kyllä olisi heti uskonut että noin helposti homma lähti luistamaan 10kk ikäiseltä ensikertalaiselta. Toivottavasti poika pääsee ensi vuonnakin meillä viettämään aikaa.

Kilttinä poikana Dalton haluaa jakaa aarteensa, kiitos mutta ei kiitos

----------------------------------------------------------------------------------

Riikan kanssa yhteistoimin kunnostettiin Dalton näyttelykuntoon viikon lopulla, sillä Dalton oli ilmoitettu Voittaja näyttelyyn sunnuntaiksi. 

Susannan kanssa ajeltiin aikaisin lauantai aamulla taas perinteiseen viikonlopunviettoon Helsinkiin, messari on se joka on vuosittain pakko kokea. Respan mukaan "Jaanana" tuli yövyttyä Riikan, Virpin ja Tiinan kanssa samassa hotellihuoneessa. Molemmat päivät vietettiin näyttelypaikalla taas aamusta iltaan asti ja aika tuntuu kuluvan joka vuosi vaan nopeammin, tai sitten kiire vaan kasvaa... Hienojen koirien hihnan päässä sai taas viikonlopun aikana kyllä olla. Mm. Lauantaina pu-kehässä Hurja-beaglen kanssa PU3 sijoitus ja Riverside Fellow's Brilliant Star "Reeta" junioriluokan eri2 sa.

Sunnuntaina Riikka vei Daltonin kehään ja nuorimpien joukossa ollessa kuitenkin upeasti suuresta luokasta ERI3 SA. Juniorit ja veteraanit oli siirretty Kari Järvisen tuomaroitavaksi. Esitin jälleen Reetan joka kirkasti eilisen sijoituksena ja voitti 18 juniorinartun luokan ja näin ollen sai Juniori Voittaja-12 tittelin nimensä eteen. Ja luokan toiseksi tuli hienosti sisko Kaisa.

Ja taas ensi vuoden messaria odotellessa. :)

 

Lahden pentunäyttely

Itsellä iski laiskuus ja jätin Lahden pentunäyttelyn väliin, ihan kivahan oli vaihteeksi viettää viikonloppua ilman näyttelyitäkin. Onneksi Riikka edusti pentusten kanssa hienosti.
           Pentunäyttelyyn oli ilmoitettu 18 kultaista ja tuomarina oli Eeva Resko. Deron puolisisarukset Pete ja Doris voittivat molemmat 5-7kk luokan ja Deron poika Dalton 7-9kk luokan. Dalton valittiin parhaaksi urospennuksi ja Doris parhaaksi narttupennuksi. ROP-pentu voiton vei lopulta Dalton.

Ihana Dalton, onnittelut taustajoukoille. :)

Viikonlopun metsälenkki

Niin vain tännekkin satoi lisää lunta, tuntuu kyllä ihan muulta kuin lokakuulta. Tänään aurinko pilkisteli pilvien takaa vähän väliä, joten lähdettiin Lindan kanssa tekemään pitkä päivälenkki Torppakorven maisemissa.

Ja Nanna meni jo...

Oli kyllä fiksu veto kaivaa kaapista jo kunnon talvikengät jalkaan, ei olisi lenkkikenkien varsi enää meinannut tuolla riittää. Puolen matkaa oli jokin metsäkone tielle jättänyt renkaanjälkensä mutta toinen puolikas lenkistä mentiin ihan koskemattomalla lumella. Harmi että tuonnekkin sitten talvella vedetään koko matkalle ladut...

Nyt taas kun lumet tulivat niin kaikkien kolmen karvanlähtö alkoi täydellä teholla, mikä ihmeen pakko noiden on talvella olla kaljuja? Sama juttu joka vuosi. Kaikilla kun oli vielä muhkeat turkit pitkään niin sitä pudotettavaa riittää jokaisella. Saa kyllä imuria kävelyttää joka päivä tai muuten löytyy joka nurkasta villakoiria.

Jonkin verran jäi kyllä lumi karvoihin kiinni, etenkin Dero sai tennispallon kokoiset paakut jalkakarvoihinsa killumaan. Taitaakin kaikilla lähteä koristekarvat taas lyhennykseen, näyttelyitä ei ole kuitenkaan tiedossa pitkään aikaan.

Ensilumi

Eilen iltalenkillä käydessä oli jo pieni kerros lunta, mutta yöllä oli satanut lisää. Koirista oli ihan huippua ja niin kyllä ulkoiluttajastakin. Maa oli jäässä joten ei rapaisia tassuja ja mahoja lenkin päätteeksi. Harmi että tätä iloa ei varmaan montaa päivää kestä...

Aamulenkillä en jaksanut kameraa mukana raahata, mutta hiukan ensilumi tunnelmia tuli ikuistettua.

Harvinaisen paljon tuli muitakin koiranulkoiluttajia vastaan, olivat tainneet muutkin intoutua hienosta kelistä. Täällä kun ei ole mitenkään erikoista vaikkei kukaan tulisi lenkillä vastaan, vaikka Noormarkun keskustassa asutaankin.

Ja lenkin jälkeen loppupainit kotipihassa.

SNJ:n päänäyttely ja Turku KV

Lauantai aamulla oli taas aikainen lähtö Hyvinkäälle. Auto pakattiin täyteen koiria ja tavaroita ja johonkin sinne sekaan mahtui vielä kolme ihmistäkin. Noutajien päänäyttelyyn oli ilmoitettu yli 200 kultaista ja koirat oltiin jaoteltu kolmeen eri kehään. Ja alkuperäisten suunnitelmien mukaan meidän piti Riikan kanssa esittää niissä yhteensä 14 koiraa... Hiukan oli kiirettä ja säätämistä aamusta alkaen, mutta lopulta kaikki koirat pääsivät kehään asti. Kaksi jäi itseltä ehtimättä esittää kun oli aivan päällekkäin kehät, mutta onneksi varahandlerit järjestyivät. Dero oli tuomarimuutoksen takia vaihtunut Kati Heiskasen kehään jossa ei 12 valiouroksen joukosta tullut ERIn lisäksi muuta.

Päivän aikana tuli esitettyä niitä jo tutuksi tulleita ja pari mukavaa uuttakin tuttavuutta. Välillä tuntui että ei ollut mitään tekemistä ja välillä taas olisi pitänyt jakautua kahtia, päivän tahdista ja esittämismäärästä jäi kyllä todistekin. Molemmat polvet olivat melkein palovammoilla... hiukan teki kipeää loppuvaiheessa...

PU-kilpailussa esitin nuortenluokan voittaneen Karon, joka valittiin parhaaksi urokseksi!

Karo kolmas vasemmalta.
©Elina Pruuki

PN-kehässä esitin Kaisan joka oli Heiskasen kehässä 2., mutta englantilainen tuomari vaihtoi järjestyksen niin että luokan kolmas vaihtui ensimmäiseksi, joten näin ollen Kaisa "siirtyi" kolmanneksi. Ja vastaavia luokkajärjestyksen muuttamisia taisi tapahtua kaikissa eri tuomarin tuomaroimissa luokissa. Englantilaiset kun ottivat niin pu- kuin pn-kehät ja Heiskanen oli tuomaroinut muutamia luokkia.

PN-kehästä pois käteltyä vaihdoin jo Elinan antaman pinkin jakun päälleni kasvattaja- ja jälkeläisryhmiä varten. Mutta niin vain se sitten kävikin niin että aluksi luokkansa toiseksi sijoitettu Hertta nousi pn-kehässä narttujen voittoon! Joten sainkin vielä viedä Karon ROP/VSP valintaan, jolloin koko päivän ihmisiä hauskuuttanut kehäsihteerimme totesi minun jo vaihtaneen nopeasti kennelvaatetukseen kun hetki sitten olin vielä ihan eri vaatteissa ollut. Riikallakin kun oli pinkkiä päällään niin oltiin sitten kaikki kuvassakin lopulta sävy sävyyn. ;)

Hertta ROP ja Karo VSP
©Pepstep

Esitin vielä Helan kasvattajaryhmässä ja jälkeläisryhmässä. Jälkeläisryhmä oli lopulta ROP ja BIS-1 jälkeläisryhmä.

©Pepstep

Kultaisten rotukehä ja sitä myöten loppukilpailujen alkaminen venähti ilta kuuteen saakka, joten kotiin pääsin vasta lähemmäs keskiyöllä. Hiukan oli väsynyttä porukkaa loppumatkasta, onneksi Taija viihdytti minua kuskina toimiessani kun puolestaan takapenkiltä ei enää pahemmin ääntä kuulunut.
 

----------------------------------------------------------------------------

Aamulla sitten jotenkin ihmeen kaupalla saatiin Deron kanssa itsemme hereille niin että oltiin jälleen Paluksella ennen seitsemää. Samalla porukalla lähdettiin taas liikkeelle, hiukan vain koirien lukumäärä laski eilisestä.

Itse suuntasin heti kymmeneltä toiselle puolelle näyttelypaikkaa beaglejen pariin. Esitin avoimessa Hurjan, jonka tulokseksi tänään PU2. Virpin toinen beagle heti siinä perässä PU3 ROP-vet.
            Samaan aikaan toisaalla Riikka esitti Deron pojan Daltonin. Eilen meistä kumpikaan ei ehtinyt Daltonin kanssa kehään, mutta Sofia esitti pojan PUP-2 sijalle hienon arvostelun kera. Tänään tuomari Tijana Kondrad valitsi Daltonin ROP-pennuksi! Ihan kelpo tulokset turkkinsa pudottaneelta.

Dero esiintyi valioluokassa johon oli tällekkin päivälle ilmoitettu paljon koiria, 9 valiourosta. Wilson otti luokan voiton ja Dero tuli toiseksi! Molemmat saivat SA:t. Tänään oli muutenkin vaaleiden koirien päivä, mukana olleet blondit ottivat tällä kertaa korkeimmat sijoitukset tummien edeltä. Wilson PU2, Dero PU4 ja Kaisa VSP. Kaikki esittämämme tummatkin koirat saivat kyllä erinomaiset. Kultaiset loppuivat vasta iltapäivällä, joten jäätiin vielä seuraamaan niin ryhmä- kuin BIS-kilpailuakin sillä ihana amerikancockespanieli Milou oli RYP-1.

Tämä olikin sitten tälle vuodelle Deron viimeinen näyttely joten nyt saa turkki rauhassa jatkaa vaihtumistaan. Omaan silmään se on jo nyt aika kalju Deroksi.


Onnittelut kaikille viikonlopun menestyneille ja kiitos mukavasta seurasta & luottamuksesta saada esittää koirianne. :)

14.10. Liitelemässä Liedossa

Valmistautuminen kisoihin oli tällä kertaa hiukan huonolla pohjalla. Perjantai-iltana meni koiran trimmaamisessa puoleen yöhön pakottavista syistä ja la aamulla oli kotoa lähtö klo 5.30 Hyvinkäälle Spanieliliiton näyttelyyn. Ei tullut montaa tuntia nukuttua sinä yönä. Hyvinkäältä kotiuduin vasta ilta kymmenen aikoihin ja sunnuntaina oli kisoihin lähtö klo 6.30. Hiukan kyllä tuntui aamulla siltä että olisi horroksessa... Onneksi Dumle oli tainnut levätä molempien puolesta sillä se puhkui intoa.

Päivän ensimmäinen rataantutustuminen oli vähän ennen kymmentä ja viimeinen kolmen pintaan. A & B radat olivat Esa Muotkan käsialaa ja C hyppyrata Heidi Viitaniemen.
         A radalla sujui hienosti, keppien jälkeen pari estettä oli viistosti jonka jälkeen oli käännös keinulle. Dumle lähti keppien jälkeen kovalla vauhdilla hypyille ja jäin sitä jälkeen, joten annoin hypätä hypyt suoraan ja siitä sitten isolla kaarroksella keinulle. Kerrankin päässä raksutti enkä tehnyt mitään hätiköityjä ohjauksia jolloin rimat olisivat voineet tippua. Edessä kun ei ollut lähellä mitään esteitä mille se olisi voinut irrota. Kontakteille pysäytin sen kunnolla, ne kun on ollut nyt tehotreenissä ja samaan tapaan se ne tekikin kuin treeneissä. Puomi oli kolmenneksi viimeinen este ja olin ajatellut että siinä voisi nopeasti vilkaista tulostaulua missä numeroissa sekunnit pyörivät, että kauanko voisi puomin kontaktilla aikaa kuluttaa. Siinä jännityksessä idea kuitenkin jäi joten nopean pysäytyksen jälkeen loppusuora maaliin melkein hengitystä pidätellen, takana kun oli puhdas rata joten niihin viimeisiin esteisiin piti muistaa edelleen keskittyä. Ja niinhän ne viimeisetkin rimat pysyivät kannattimillaan.
          Dumlen ensimmäinen nolla ja LUVA!! Aika -7,18.

B-rata oli vähän kinkkisempi, mutta siitäkin selviydyttiin hyvin. Harmi kyllä heti alkuun tuli kummallisessa paikassa kielto, taisin linjata jo omaa suuntaa liikaa seuraavalle A-esteelle. Kun vitonen oli jo pohjalla niin tehtiin sitten kunnon kontaktitreeniä ja hienosti se sujuikin. Yliaikaa ehti tulla pari sekuntia sitten sen takia. C-radalla Dumlella oli hiukan turhan kivaa ja HYL tuli jo alkuvaiheessa kun en enää lähtenyt korjaamaan esteen ohitusta. Loppuradalla Dumle irtosi hiukan vääriin paikkoihin ja nauratettiin yleisöä. Taisi olla niin koira ja ohjaajakin vaihtaneet jo vapaalle. ;)

Dumlen palkinto LUVAsta ja Derokin päässyt osingoille.

Tampereen pentu- ja veteraaninäyttely

Lainakoirilla oltiin taas liikenteessä Susannan kanssa. Aamulla kyytiin keräiltiin Elli-tolleri, Usko-labradori sekä kyytiä Tampereelle kaivannut Mindy-kiinanharjakoira. Facebook on kyllä kätevä kun kyytitarpeen huhuilu sen kautta huomattiin, kiva kun pystyi olla avuksi kun samaan näyttelyyn oltiin kerta menossa samalta paikkakunnalta. Siinä samallahan tuo ihastuttava naku meni. :)

Kun oltiin pienten kiertoreittien kautta löydetty näyttelyalueelle, alkoi jo maa vähitellen muuttua mutavelliksi. Onneksi oltiin osattu jo varautua asiaan ja kumisaappaat ja pressu löytyivät tavaroiden joukosta. Niille kyllä tuli päivän mittaan totisesti tarvetta.

Kaikki noutajamme menivät tuomarimuutoksen jälkeen Tarja Hovilan kehään ja päivän aloittivat labradorit. Usko esiintyi hienosti ja valittiin parhaaksi urospennuksi ja lopulta myös ROP-pennuksi. Seuraavaksi olivat tollerit ja Elli veteraanien 2.KP, sisko vei pidemmän korren tällä kertaa. Hetken odottelun jälkeen myös Kuopiosta Annan kanssa saapunut Deron poika Bono pääsi kehään kun kultaiset alkoivat.

Noudon Dark Horse "Bono" 5,5kk

Bonon mielestä kehässä on hiukan kivaa

Kultaisia oli 6kpl: 2 nuorempaa urospentua, 1 vanhempi ja 3 vanhempaa narttupentua. Bonolla riitti vauhtia ja niitä vaarallisia tilanteitakin kun joissakin kulmissa meinasi mutkat mennä suoriksi mutaliirrossa. Bono voitti luokkansa ja sai KP:n. Myös parhaan urospennun valinnassa Bono voitti, joten jäätiin odottelemaan narttujen arvostelua. ROP/VSP-pentu valinnassa Bono ei enää niin kovalle koetukselle laittanut handleriaan vaan villikko pysyi jo hieman ruodussa liikkeissäkin. Vauhtia ja intoa kun pikkupojasta löytyy. Lopulta Bono valittiin rotunsa parhaaksi pennuksi ja sai hienon arvostelun.

Ryhmäkehiä odotellessa vinttikoiraradan keskusnurmikko oli kyllä muuttunut jo melko liejuiseksi ja kengissä oli hieno mutakuorrutus, samoin kuin tavaroissa. Onneksi suht puhtaina sai koirat pysymään, välillä meinasi kyllä epätoivo iskeä. Kasiryhmässä Bono pääsi vielä hienosti jatkoon 7 parhaan joukkoon.

Jatkoon päässeet.

Kiitos Anna kun ajelit Bonon kanssa Tampereelle, pikkumiehen debyytti pentunäyttelyssä meni hienosti! Sade alkoi sopivasti pari minuuttia sen jälkeen kun oltiin näyttelypaikalta lähdetty, onneksi niin. Sen verran syväjäätyneitä oltiin jo ilman sitäkin. 

 "Maskuliininen sopusuhtainen urospentu, erinoimaista tyyppiä. Oikeat mittasuhteet. Kaunismuotoinen pää, miellyttävä ilme. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvin kehittynyt eturinta ja oikeanmallinen runko. Hyväasentoiset raajat. Erittäin hyvä luusto. Hyvä turkki. Liikkuu vetävällä askeleella. Miellyttävä luonne ja esiintyy kauniisti."