Peltotreeniä pakkaskelillä

Perjantaina oli ihana pakkaskeli, joten suunnattiin koirien ja damien kanssa pellolle auringon jo pikku hiljaa laskiessa. Kuvia varten pääsi Linda kaikkien koirien puikkoihin, hienosti pojat toimivat hänenkin kanssaan.

 

Dero on taas harvemmin ollut mukana noutotreeneissä, mutta kyllä niin innokasta poikaa kun pääsi taas mukaan. Kyllä taas hiukan mieleen tuli että voisi vaan tuollekkin alkaa oikeasti opettamaan linjoja...

Treenien lopuksi sai kotiin mennessä koirat purkaa loputkin energiansa yhdessä juoksentelemalla, hyvin jo pärjää pikku-Lempikin isojen vauhdissa mukana.

Mejäilyä

Valjaskuva GR:n lehteä varten olleista kuvauksista

Nyt kun hirvikärpästen aika tuntuu olevan viimein ohi eikä lunta vielä maassa, käytiin vetämässä Lindan kanssa koirille verijäljet metsään. Kaksin se sujuu edes hiukan nopeampaan vaikka tuntuu noihin lyhyisiinkin jälkiin tuhraantuvan paljon aikaa.

Dero ei tainnutkaan olla kuin kertaalleen päässyt jäljelle toukokuisen kokeen jälkeen, kovasti yrititettiin päästä toisiinkin kokeisiin mutta yhdessäkään ei päästy edes pienemmille varasijoille... Ja aina koepaikkojen vastauksia jännittäessä ei viitsinyt missään välissä jälkiä vetää, joten siinä vain odotellessa se kesä sitten meni.

Toukokuisessa kokeessa tulos jäi tosiaan kakkoseen, harmillisesti jäljen lopussa Dero oikaisi suoraan viereiselle tielle.

Kuten jo joskus keväällä muistan vannottaneeni itseäni, ei Deron kanssa ole fiksua lähteä jäljelle ilman ennen tehtyä lenkkiä. Sillä tuo jäljellä meno on melkoista haipakkaa jo ihan muutenkin.... Joten tänään koleana aamuna ei kyllä ollut enää ollenkaan vilu kun oltiin Deron perässä lähes juostu jälki läpi. Eli keväällä sitten taas järki käteen, muuten on kädet kovilla sitä jarrutellessa. Mutta hauskaa silti miten hienoa tuo sen mielestä on, kierrokset on kyllä niin kaakossa kuin olla voi kun autosta otetaan ulos. Kaikki kun ei sitä sellaisena ole nähnyt, se yleensä osaa niin tyynesti muualla käyttäytyä.

Täytyy taas heti keväällä ekoihin kokeisiin alkaa yrittämään, niihin jos olisi edes vähän vähemmän tuota väkeä yrittämässä niin voisi jonnekkin taas edes päästä.

2.11. Viikonlopun viettoa

Kerrankin on kokonaan vapaa viikonloppu, joten ollaan ulkoiltu oikein urakalla. Sadekeleistä huolimatta on nyt muutenkin tehty koko viikon erityisen pitkiä lenkkejä, muita lenkkeilijöitä ei puolestaan pahemmin ole vastaan tullut. Poikien sadevaatevalikoima on ollut aikalailla koko skaalallaan käytössä ja niin tarpeellisia ne kyllä ovatkin katuja kierrellessä. Hurtan sadeloimet ja -haalarit löytyvät kaikilta ja pari extraa vielä päälle, mutta töissä olen jo hieman sillä silmällä katsellut noita Rukan vastaavia että tarvitsisi varmaan sellaiset ottaa testiin ainakin yhdelle... kunhan muistaisin niitä vain jossain välissä sovittaa.

Matalakosken lenkki kierrettiin kertaalleen Lindan kanssa ja toistamiseen käytiin tänään kävelemässä samassa paikassa, tällä kertaa kylläkin edestakaisin kävellen eikä lenkkiä tehden. Vähään aikaan siellä ei ole tullutkaan käytyä niin vaihtelu virkistää. Näsin ja Torppakorven lenkit tulee talvella olemaan taas täynnä latuja, että lumien tullessa sitä siirrytääkin pääosin tuonne tekemään nuo pidemmät metsälenkit.

Poikien vaki lenkki- ja treeniseurakin vietti meillä hoidossa pari tuntia perjantaina. Tähän mennessä Lempillä ei ole vielä täysillä kenenkään kanssa leikki sujunut, Dumle kun ulkona ollessa haluaisi leikkiä vain jauhtausleikkejä ja Dero nyt haluaa leikkiä aina vain Nannan kanssa. Mutta kyllä oli niin eri meno nyt kun tytöt tuli meille sisälle. Nanna vetäytyi heti omaan soppeensa noiden riehujien jaloista joten poikien kaikki huomio oli vain ja ainoastaan Lempille. Melkoiset painit sitä olikin sitten ihan kaikkien kanssakin, oli välillä vähän ahdasta tuolla keittiön makuu-alustalla jota nuo pitävät omana painitataminaan. Ja Dacoa on siis toki tähän asti ällöttänyt Lempin mielistely-yritykset, pennut on aina sen mielestä niiiin kamalia aina kodin ulkopuolella...

Yhtäjaksoisen leikkimisen jälkeen pitää välillä jo vähän huilata