tiistai 27. maaliskuuta 2018

Seuraavat synttärit


Dero 9v ja uusi Pingu

Kaikkien syntymäpäivät on helppo muistaa kun ne ovat parin viikon sisään, lisäksi vielä Väinönkin synttärit huhtikuun lopussa ja Doris sitten toukokuussa. Kevät ja alkukesä pelkkää juhlaa. 

Nyt oman lauman nuorin täytti jo 9v.! Mutta se on silti jumiutunut ikuisesti 5-vuotiaaksi. 

Tällä kertaa lahjaksi tuli uuden lelun ja herkkujen lisäksi myös omistajan mielestä hyödyllisempääkin tavaraa. Meidän dobopallolle kävi kehnosti hetki sitten, ehti se sentään useamman vuoden olla... Tasapainotyyny sentään löytyy edelleen niin jumppaa on saatu tehtyä, mutta pallon tilalle kaipasin jo jotain uutta. Dobopallo vie valtavasti tilaa, joten sen uusiminen saa nyt vielä odottaa. Torstaina keksin idean puolipalloista ja tein tilauksen Lemmikkitarvike Riemusta, joka sitten pakattiinkin melkein heti ja lähetettiin tulemaan. Sopivasti sitten maanantaina saikin jo hakea postista, todella nopeaa palvelua! 

Nyt sitten löytyy lisää välineistöä joita käyttää tasapainoharjoitteisiin ja syvien lihaksien jumppaamiseen, mutta varmaan tulee hyödynnettyä treeneissäkin. Koirat aina jonottaa vuoroaan kun jumpat aloitetaan, saa nähdä minkä suosion nämä saavat. Dumlesta ne olivat ainakin mainioita myös leluksi, sillä heti kuvan jälkeen se jo kantoi yhtä innoissaan. 



sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Synttärisankari Daco


Ensimmäinen oma koirani, tuo vuosien haaveiden täyttymys vietti syntymäpäivää 25.3. Kunnioitettavat 13 vuotta tuli mittariin. Ja mikä sen hienompaa, kuin vastaanottaa ensimmäiset onnittelut 14,5-vuotiaalta isältään Kasperilta! 

Kaikenlaista kremppaa jo löytyy, mutta kuitenkin viime vuoden puolella iskeneestä pahasta vestibulaarisyndroomastakin kuntoutui vielä hyvin. Synttärisankarille tein toki taas perinteisesti kakkua ja ehdin sentään pari kuvaa nappaamaan ennen kuin sankari ihan omatoimisesti päätti että nyt on jo aika herkutella. Se jo sallittakoot, kun voi aina vedota siihen että se valikoiva kuulokin on jo heikentynyt.

Iloinen päivänsankari

Korkeimmasta tornista tietenkin aloittaen

maanantai 19. maaliskuuta 2018

Kultaisten päänäyttely

Eihän sitä tänäkään vuonna voinut päänäyttelyä väliin jättää, monta vuotta jo tullut käytyä.

Kultaisia oli paikalla 68 urosta, 99 narttua ja 17 pentua. Urosten tuomarina Sue Brown ja narttujen Emma Archibald. Näyttelypaikkana Lohjan Lägi-areena oli todella toimiva, hyvä pohja ja mukavasti tilaa. Lämpötilakin oli sopiva kun tuli juostua lähes koko ajan kehissä tai muuten vain lämmiteltyä koiria.

Derokin lähti mukaan näyttelyyn, vaikkei se tähän aikaan vuodesta olekaan ikinä turkissa. Irtoavia tuppoja sai vielä näyttelypaikallakin nyppiä, ne ainoat jäljellä olevat pohjavillat....  Nyt kun oli hetken näyttelytauko takana ja Derolle sopiva näyttelypaikka (iso kehä missä kaahata pitävällä pohjalla), sen esiintyminen oli kuin oppikirjasta. Vähän lisäsäpinää aiheutti yhden matkaseurana olleen nartun juoksut, mutta kehäkonkari onneksi osasi kuviot siitä huolimatta.


Urosten veteraaniluokassa oli 8 koiraa, puolet sai ERI ja puolet EH. Dero lopulta ERI2 SA ja kassillinen palkintoja. Tuli tavaraa hiuslakasta YuMOVE tuoteisiin. 

Deron arvostelu: "Good size dog with excellent proportion. Masculine head. Has good reach of neck to well laid back shoulders. Good bone and cat feet. Good lenght of rib and short coupling. Moved out well carring his topline well." ERI2 SA



Myös Doris oli mukana autossa, tällä kertaa Riikan esittämänä kun itse vein käyttöluokassa nartun. Doris loisti hienosti PN2 sijalle asti! Sai myös osallistumisoikeuden paras pää ja parhaat liikkeet loppukilpailuihin.

Doriksen arvostelu: "Beautiful head and expression. Good reach of neck. Well angulated front and rear. Good bone and neat feet. Good depth of chest. Level topline held on move. Presents very balanced picture covered the ground with ease." ERI1 SA PN2

Taaskaan ei ehtinyt näyttelypaikalla kuvia ottamaan tai edes ajattelemaan, vaikka kuvauspaikkakin olisi löytynyt. Sen verran kiirettä aina pitää koko päivän aamusta iltaan, näyttelypaikaltakin päästiin vasta seitsemän aikaan lähtemään. Onneksi löysin parit kuvat netistä muistoksi.

Niin ylpeä hienosta veteraanipojastani, ei kyllä ikä paina tai näy.


Välillä on silti rankkaa olla komea

tiistai 13. maaliskuuta 2018

Talvellakin Yyterissä

Kameraa tuli kuljetettua mukana kun käytiin kävelemässä yhtenä kauniina päivänä Yyterissä. Näin talvisin pääsee tuollakin käymään, kesäisin pysytellään sitten Mäntyluodossa koirarannalla.

Valtavasti oli muitakin ulkoilijoita liikkeellä, mutta jäällä pystyi hyvin kävelemään omiakin reittejä. Käytiin kiertämässä Yyterin hiekkarannan edustavalla sijaitseva saari, Munakari, minne pääsee kävelemään särkkääkin pitkin. 







Pitkien lenkkien jälkeen BOT-loimet ovat ahkerassa käytössä

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Viikonlopun vipinää




Meillä on useasti laumassa vierailevia tähtiä, tällä kertaa Luna oli pistämässä vipinää veteraanien arkeen. Käytiin porukalla metsässä aurailemassa polkuja hankeen, vaikkakin välillä joissain kohdissa näytti kuin norsulauma olisi rynnistänyt. Samalla sitten piti testailla ottaa uudella puhelimella kuviakin.


Lenkkeilyn lisäksi viikonloppuun mahtui myös visiitti Eurajoelle. Tänä vuonna kun päädyin jättämään Cruftsin reissun väliin, vapautui viikonloppu muille karkeloille. Muistan kyllä tarkasti kuinka vielä viime vuonna sanoin, ettei ikinä kisata rallytokossa mestariluokassa... Eihän meidän pitänyt voittajassakaan kisata, vaan miten kävi, yhtäkkiä sitä vain löysi itensä opettamasta koiralle uusia liikkeitä. 

Osallistuttiin nyt 8 kerran RT kurssille ja pidin kerrankin tarkasti kirjaa miten edistyttiin viikoittain. Ihan huima harppaus tehtiinkin kurssin aikana ja siinä sitten heräsi into kokeilla kisojakin jo. Todellisuus kun on se, että Dero täyttää maaliskuun lopussa jo 9 vuotta, joten kovin pitkän tähtäimen suunnitelmia ei voi tehdä. Kuitenkin kaikki liikkeet se teoriassa osaa, käytäntöhän onkin sitten aina eri kun varmuutta vielä vaatii. 

Eurajoella oli tuomarina Jaana Karppinen ja startattiin heti alkuun kahdella MES radalla. Erinäisistä syistä kisapäivänä osui oma mieli olemaan huonona ja kauhea jännityskin iski vielä edellisenä iltana. Yhtään ei myöskään auttanut että Luna oli kisamaskottina mukana, Dero kun ottaa aina vähän itseensä jos ei olekaan mamman silmäteränä. Tällä kertaa tämä loistava yhdistelmä toi sen, että ensimmäisellä radalla oltiin melkoisessa ylivireessä ja siitä muotoutui hiukan hupinumero. Dero heitteli innoissaan mausteeksi vähän omiakin kieppejä ja pyörähdyksiä mukaan ja tulos jäi saamatta. Tästä menosta ja meiningistä kuitenkin tuomarikin ilmeisesti viihdyttyi ja saatiin TP.

Seuraavalla radalla meno pysyikin jo vetskullakin lapasessa, Dero jätti omat kuviot suorittamatta ja luotti että osaan lukea kylttejä sitä paremmin, edes joskus. Varmaankin siinä onnistumisen huumassa onnistuinkin sitten toki vikat kyltit mokaamaan, ensin jättämällä kunnolla viimeisen painonsiirron ottamatta peruutuksessa ja sitten olemaan huomaamatta ettei Dero istunutkaan viimeistä perusasentoa, vaan hienosti pakitti niin kuin on nyt ahkerasti harjoiteltu, ettei aina saa laskea sitä takapuolta maahan. Niistä kympit ohjaajan piikkiin ja tulokseksi 79p, yhden miinuksen Dero ansaitsi itse haistamalla maassa ollessaan hallin pohjaa. Tällä pistesaaliilla päästiin sijalle 2. 

Jossittelemaan jos ruvetaan, niin lähellähän oli se yli 95 pisteen tuloskin, täytyy osata nyt ajatella että kyllä nekin tulokset voisivat olla mahdollisia. Sellaisista kun ei olla ehditty vielä edes haaveilla, vaan tännekin kisoihin lähdettiin tavoitteella, että josko yksi tulos edes saataisiin, joka nyt saavutettiin. Tämän päivän jälkeen voisi ehkä rohkaistua asettaa seuraavaksi tavoitteeksi RTK4. 

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Pentuja pentuja

Väinölle on syntymässä maaliskuussa kaksi pentuetta.
Kiinnostuneet voivat kysellä minulta lisää isästä. 




maanantai 5. maaliskuuta 2018

Silmäpeilaus

Deron silmälausunto vanhentui viime syyskuussa, joten nyt oli aika peilata silmät viidennen ja viimeisen kerran. Kultaisilla silmälausunto on pari vuotta voimassa, joten melko tasaisesti on tullut peilauksissa käytyä. Porissa ei ole vakituisesti silmiä peilaavaa eläinlääkäriä, joten täytyy aina odotella täällä järjestettäviä joukkotarkastuksia. Hiukan enemmän jo jännitti peilaus kuin edelliset kerrat, sillä onhan tuo nuorimminenkin jo varttuneella iällä.

Tuloksesta voi kuitenkin iloita, edelleen täysin terveet silmät!