Hiihtoloman alku

Hiihtoloman tavoitteeksi olin asettanut että hiihtämässä pitää käydä, ja Susanna sen laittoi sitten heti toteen. Brendan trimmauksen jälkeen lähdimme hiihtämään Ulvilan latuja pitkin parin koiran vahvuudella. Dero pääsikin ensimmäistä kertaa oikeasti vetokoiraksi ja hoiti jopa hommansa hyvin puolen matkaa, välillä aina sai jolkotella vapaana ja sitten taas hihnan päähän. Mutta Dumle taitaa silti pitää paikkansa parhaimpana hiihtokaverina, sen kanssa pääsee vielä vähemmällä kun tosiaan kiskoo kokoajan. Derolla meni vähän hölköttelyksi välillä jos ei ollut kirittäjää.

Sunnuntaina kävin Panelian match showssa Riikan kanssa mukanamme Pete ja Doris. Ja sen jälkeen taas toista kertaa näyttelytreeneihin muutamaa nuorta koiraa treenaamaan, jossa kylläkin tällä kertaa saatiin pitää treenimme parkkipaikalla kun halli olikin tuplabuukattu.... no onneksi kaikki eivät olleet kylmänarkoja. Ensi viikonloppuna sitten päästään taas halliin asti.

Maanantaina aloitettiin aamu Lindan & Nannan kanssa lenkillä ja nometreeneillä. Mukavasti tekivät niin Duu kuin Deekin kuunteluharjoitukset. Hiukan on jäänyt vähälle taas nuo damien kanssa treenailut, mutta tauko oli nähtävästi taas tehnyt terää.

Tiistaina ajeltiin Palukselle lenkkeilemään. Tällä kertaa pari koirista oli evakossa juoksujen takia mutta pari tuttua koiraa sentään oli, Doris ja Wilson. Lisäksi pojilla uusina tuttavuuksina oli hoitolaiset Pete (Doriksen veli) ja Frodo (Deron veli). Eli poikkeuksellinen lenkkivahvuus Doris + pojat, yleensä kun on akkavalta mutta taisi se Doris yksinkin pitää pojat hyvin ruodussa.

Ihana luminen keli oli lenkkeillä metsässä ja pojat nauttivat suunnattomasti taas normaalista poikkeavasta lenkkipaikasta ja monista kavereista. Harmi vain aurinko ei näyttäytynyt mutta tuli kuitenkin muutamia kuvia siitä huolimatta otettua.

Petestä Dumle oli tosi mielenkiintoinen, sitä piti seurata pitkin metsiä. Dumle kun tykkää lähteä umpihankeen loikkimaan niin Pete kiirehti aina perään, muut kun tyytyivät aikalailla tielle muodostuneilla poluilla juoksemaan niin nuo kaksi höyrypäätä sitten kuluttivat vähän lisää energiaansa haastavammassa maastossa.

Vähän oli haasteellisempaa porukkaa taas kuvailla, heti kun kyykistyi niin jo kuvattava liikkui tai toinen oli märkä nenä kiinni linssissä. Niitä hetkiä kun sitä kuvausassaria kaipaa. ;)

Dero ja puolisisaruksensa

Ja tämän jälkeen muutama sinkosi syliin...

Dumlella oli taas normaalit harrastuksena, jos ei juostu tukka putkella niin sitten oltiin pää lumihangessa eläinten jäljillä. 

Deron sisaruksista olen vähemmän nähnyt kahta tummaa, mutta nyt ehdätin kerrankin Frodonkin näkemään. Pelottavan samanlaisia ne olivat Deron kanssa, ihan ne samat eleet ja tavat jotka Windyltä on peritty niin löytyivät tältäkin kaverilta. Kuviin ei kauheasti osunut pojan selkäturkki, mutta ihan korvien väristä kikkuraa karvaa oli selässä vaikka edestä vaalea onkin.

Saa nähdä mitä ohjelmaa loppu viikoksi vielä keksitään. :)